Search
  • Elämä kädessä

Kehomme kantavat ihmisoikeuksiamme

Minä valmistuin ihmisoikeuksien kandidaatiksi. Mikä matka onkaan takana! Motivoidun matkalleni moni kysymys mielessäni:

Mistä tämä eriarvoisuus?

Miksi minä olen etuoikeutettujen joukossa?

Ja nyt matkan loppuvaiheessa huomaan omaavani lisäkysymyksiä edellisten rinnalla: Kenellä on oikeus arvottaa toinen etuoikeutetuksi ja toinen vähemmän oikeutetuksi?

Minkä perinteen arvot ovat globaalisti hyväksytyt ja miksi?


Akatemian siivittämien selkeinä nähtävien vastausten lisäksi opin matkallani etsimään vastauksia kysymyksiin uusin, moninaisimmin tavoin; sydämeni ja kehoni avuin, taiteen keinoin, yhteyttä luontoon tutkien. Koska epäoikeudenmukaisuus tapahtuu itse asiassa myös fyysisellä ja biologisella tasolla, voi kehomme mahdollisesti kantaa paljon kipua. Kehomme särkyjä voivat aiheuttaa vähemmistöön kuuluminen, rasismi, seksismi tai vain maailman tilasta tietoisena oleminen.

Tämän tiedon saavuttua minuun huomaan, kuinka kehoni on polullaan, nyt uudelleen luomassa itseään ja yhteyttään ympäröivään maailmaan. Tämä uudelleen luominen tuntuu merkitykselliseltä, jopa tärkeimmältä ensiaskelelta ihmisoikeustyössä - nähdä itsensä vapaana vanhoista malleista ja normeista, jotta voisi nähdä myös toiset. Jotta voisi kohdata aikamme lapset niin kuin heidät tahtoisi kohdata; juuri sellaisina kuin he kunakin hetkenä ovat, ilman syrjintää, historian taakkaa tai ahtaita muotteja.


Lähdin siis suurista kysymyksistä - globaalilta tasolta, ja päädyin

omaan kehooni ja itseeni.


Ehkä kaikki lähteekin sieltä?

Tai ainakin yksi kasvun matka monien joukossa, ja siihen minut on nyt kutsuttu.



- Julia Silverio







11 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now