Search
  • Elämä kädessä

Muutoksen sukupolvi

Ympäristökysymykset puhuttavat tänä päivänä jokaista suomalaista. Huoli planeettamme kestokyvystä kasvaa kun vuosi 2030 lähestyy. 10 vuotta ja risat. Siinä ajassa meidän pitäisi muuttaa energiankulutustamme ratkaisevasti ja hidastaa ilmastonmuutosta. Rajoittaa ilmaston keskilämpötilan nouseminen 1.5 asteeseen. 10 vuotta. Siinä ajassa myös me, aikamme nuoriso astumme työelämään ja vastuullisiin tehtäviin, päättämään maamme ja maailmamme asioista. Aikuisuuden kynnyksellä on nyt se sukupolvi, joka on kasvanut tietoisena ekokatastrofeista. Meidän elinaikanamme vuosittainen lihankulutus on kasvanut seitsemästäkymmenestä kilosta kahdeksaankymmeneen, 2,7 milj. neliökilometrin kokoinen Araljärvi on kuivunut, Rana Plaza, suuri halpamuotivaatetehdas on romahtanut tappaen yli tuhat ihmistä ja eläinlajeja kuollut sukupuuttoon kymmeniä.

Me emme muista aikaa ennen kerskakulutusta. Olemme syntyneet laman jälkeen, nauttineet alati paranevasta elämänlaadusta, kasvavasta kulutuksesta ja nousevasta BKT:sta. Ensimmäiseltä luokalta lähtien olemme saaneet valistusta kierrättämisestä, valojen sammuttamisesta ja luonnon roskaamisesta. Kun IPCC:n raportti julkaistiin vuosi sitten, 8.10.2018, oli järkyttävää kuulla, ettei nämä pienet arjen teot todellakaan riitä. Olisi ryhdyttävä mullistaviin toimiin jottei tilanne riistäydy käsistä. Tai oikeastaan: jotta käsistä riistäytynyt tilanne saataisiin takaisin hallintaan. Ja tämä tilanne pelottaa meitä. Se pelottaa niin paljon, että istumme Eduskuntatalon portailla hyisessä Helsingissä perjantai toisensa jälkeen. Se tuntuu niin pahalta, että sille on termikin: ilmastoahdistus. Eikä sitä ahdistusta ole helppo päästä pakoon. Se vaanii uutisissa ja mainoksissa ja Facebookissa, syyllisyyden alettua myös kanssaihmisten katseissa. Säälimättömimpänä kuitenkin huutaa oma pää. Sen kirkunaa ei vaienna hätääntyneenä ostetut sinkkuluomubanaanit tai kestokahvikupit. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi, sademetsät palavat vaikka viettäisi lihatonta lokakuuta jo neljättä kertaa. Samassa epätoivossa kieriskelee moni, ja ironista kyllä, siinä on jotain helpottavaa. Tunnelma ilmastolakoissa ja -marsseissa on toiveikkaan päättäväinen, kun tuhannet, pääasiassa nuoret, ihmiset tekevät parhaansa saadakseen maailmaan muutosta. Ryhmässä on voimaa ja ryhmässä on myös toivoa. Ryhmä voi auttaa toisiaan mutta ryhmän kuuluu myös auttaa muita sen ulkopuolella. Keksiä ratkaisuja näihin suuriin, globaaleihin ongelmiin. Ongelmia on monta, mutta ihmisiä niiden ratkaisemiseksi vielä enemmän. Tärkeää on kuunnella ja olla oikeudenmukainen.

Muiden hyväksymisen tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa, kun merenpinnan nousu pakottaa kansat liikkeelle. Jäätiköiden ja jään peittämien alueiden sulaminen nostaa merenpintaa kiihtyvään tahtiin samalla vapauttaen suuria määriä hiilidioksidia ilmaan. Suurin osa ihmisistä, joita merenpinnan nousu uhkaa, asuu köyhissä ja tiheään asutetuissa valtioissa. N. 680 miljoonaa ihmistä, eli kymmenys maailman väestöstä, asuu matalilla rannikkoalueilla. Nämä alueet tulevat jäämään osittain tai kokonaan veden alle, mikä pakottaa ihmisten pakenemisen asuinseuduiltaan. Kuluneen vuosikymmenen maahanmuuttoaallot ovat saaneet meidät vihamielisen pelon valtaan. Koitamme torjua vieraita ihmisiä ja kulttuureja tajuamatta sen olevan mahdotonta. Vuonna 2018 pakolaisia oli 68,5 miljoonaa, ja valitettavasti määrä kasvaa ilmastopakolaisuuden lisääntyessä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää pyrkiä hyväksymään vieraista kulttuureista tulevat ihmiset sekä toimia vuorovaikutuksessa. Nyt on pakko! huutavat nuoret ja osoittavat sen itselleen, kanssalakkoilijoille, ohi kulkeville ihmisille sekä päättäjille. Mitä sitten on pakko? On pakko lopettaa muiden syyllistäminen ja vastuun välttely. Mielestäni tärkeintä on keskittyä ratkaisuihin. Onneksi eri ratkaisuja on jo paljon: kiertotalous, kierrätys, fossiilivapaa energiantuotanto sekä taloudelliset kannustimet materiaalien jalostusta sekä uudelleenkäyttöä edistämään ovat esimerkkejä suurista, rakenteellisista muutoksista. Sen lisäksi kulutustottumusten muokkaamineen kestävämmiksi, globaali vastuullisuus sekä eettisyys ovat asioita, joihin voimme vaikuttaa itse omassa arjessamme. Jaetaan tietoisuutta sekä ideoita, jaksamista ja voimaa.

Kirjoittanut: Tinja Kari

Kuvat: Julia

94 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now