Search
  • Elämä kädessä

Ohjaajan sanat

"Yli vuosi sitten päätin, että nyt on aika antaa nuorille oma ääni kertoa keitä he ovat, missä menevät ja mitä jääneet vaille. Syvä ääni sisälläni vahvistui, kun monien nuorten kanssa keskusteltuani huomasin, millaisessa murrosvaiheessa he elävätkään. Nykyajassa on paljon juurettomuutta, ja yhteiskunnan painostus kuvastuu nuorissa selkeämmin kuin koskaan. Ajattelin, että asioiden tuomisesta julki olisi suuri apu kouluille, vanhemmille, yhteiskunnalle sekä eritoten nuorille itselleen. Se voisi osaltaan vähentää syrjäytymistä ja sulkeutumista.


Halusin antaa nuorille mahdollisuuden kirjoittaa itse näytelmän käsikirjoitusta, jotta he pääsisivät todella kertomaan oman tarinansa. Käsikirjoituksen luominen yhdessä näyttelijöiden kanssa oli ikään kuin palapeli, jota rakensimme yhdessä, vahvan luottamuksen vallitessa. Pohdimme tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä: Mitä tapahtuu, kun koulumaailma päättyy? Miten tavoitteet elämän suhteen muuttuvat? Mikä on oikeasti tärkeää? Millainen on oma äänesi? Halusin, että nuoret saisivat ajatella ja toimia omina itsenään, olematta perheen tai yhteiskunnan tuote. Kertoa tarinansa suureen ääneen, häpeilemättä mitään. Elämä kun on nuorten itsensä kädessä.


Ensi-illan lähestyminen tuntuu hyvältä. On vahva tunne siitä, että nuorissa on tapahtunut valtavasti kehitystä. Olen siitä onnellinen, että olen voinut auttaa nuoria kirjoittamaan ja sanoittamaan omat kokemuksensa ja tunteensa vaikeistakin asioista.


Tänä päivänä mietin, kuinka tärkeää on ohjaajana olla laittamatta näyttelijöitä laatikoihin. Sen sijaan täytyy antaa jokaiselle näyttelijälle työkalut löytää roolihahmo itsestä. Hyvän näytelmän tekemiseksi ohjaajan on ymmärrettävä ihmisen minäkuvan laajuus, ja että jokaisesta roolista voi löytää itsensä. Pyrin siihen, että ohjaan ihminen edellä ja suhtaudun näyttelijöihini luonnollisesti ja ilman hierarkiaa. Vääränlainen auktoriteetti luo pelkoa ja sulkee ihmisen, ja haluan Elämä Kädessä -näytelmän välittävän erilaista kuvaa.

Koen, että Elämä Kädessä -näytelmällä voi olla suuri merkitys oppilaille. Näytelmässä käsitellään paljon nuoria koskettavia teemoja, joiden näkeminen lavalla on vaikuttavaa niin nuorelle kuin aikuisellekin. Monella nuorella on vaikeaa koulussa, ja uskon näytelmän antavan työkaluja oppilaitosten henkilökunnan sekä oppilaiden vuorovaikutussuhteiden kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien on muututtava humaanimmaksi, jotta lapset ja nuoret voivat oppia opiskelemaan ahdistumatta, pelkäämättä ja kokematta olevansa huonoja.


Toivoisin myös, että kulttuuri-identiteettinsä kanssa kamppailevat ihmiset saisivat näytelmästä apua ja uusia näkökulmia. Näytelmä antaa ymmärrystä kahden kulttuurin maailmassa elävistä nuorista. Millaisia asioita Suomessa asuvat kahden kulttuurin omaavat nuoret kokevat? Pidän mittaamattoman tärkeänä myös näytelmän sanomaa kaikille vanhemmille. Toivon, että isät ja äidit katsovat ja kuuntelevat tarkoin, mitä meillä on kerrottavana. Toivon, että he ottaisivat aikaa tutustuakseen lapseensa, kuunnellakseen nuoren ajatuksia ja ymmärtääkseen, että yli 20-vuotias on vielä kuitenkin nuori. Nuoret opettelevat oman elämänsä hallintaa, joten opastusta elämään voisi olla enemmän. Liian moni nuori kokee yksinäisyyttä ja irrallisuutta.


Olen sydämen asialla, ja tehnyt kaikkeni näytelmän eteen. Sen vuoksi minua ei jännitä tuleva palaute. Minä ja koko ryhmä haluamme välittää hyvän viestin, ja ne, jotka voivat sen vastaanottaa, tulevat kyllä ymmärtämään. Koen olevani kanava hyvyyteen ja totuuteen, ja siinä ei ole mitään pelkäämistä.


Tämä näytelmä avaa uuden lähestymistavan, ja uskaltaessaan katsoja voi ottaa siitä kiinni ja saada paljon. Kuulen usein valitettavan, että nuoret olisivat ongelma. Nähdäkseni ongelmia syntyy kuitenkin siinä, että tässä digitaalisessa ajassa ja maailmassa ei ole vanhempia sukupolvia opastamaan nuoria. Sen vuoksi monet lähtevät esimerkiksi matkustelemaan ulkomaille ja etsimään opastajaa. Tätä ajatusta me tuomme myös näytelmässä esiin.


Tätä näytelmää tehdessäni olen huomannut, kuinka viisaita aikamme nuoret ovatkaan. Olen erittäin kiitollinen saadessani työskennellä heidän kanssaan. Jos joku kuulee, millaisia ajatuksia nuoret tässä näytelmässä sanovat, ja toimivat oman sydämensä mukaan, meillä on jatkossa paljon vähemmän ongelmia.


Meillä jokaisella on oma elämä ja se on yhteinen."


-Birgit Tapaninen Baltzar, ohjaaja


Haastattelija: Tinja Kari

Kuva: Erik Sahlström


367 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now