Search
  • Elämä kädessä

Elämänmittaisella polulla

Updated: Sep 17

”On olemassa myös niitä, jotka kylvävät. He joutuvat kärsimään ajoittaisista myrskyistä ja vuodenaikojenrajuista vaihteluista ja harvoin lepäävät. Mutta toisin kuin rakentajan rakennus,

puutarha jatkaa ikuista kasvuaan. Elämä on sen ansioista puutarhurille yhtä suurta seikkailua.” 

- Paulo Coelho

Elämä kädessä -näytelmää tehdessäni tunsin, että se oli yhtä suurta, hienoa seikkailua. Sain toteuttaa nuorten aikuisten kanssa näytelmää - nuorten, joilla oli vahvaa sanottavaa! Sain seurata kun he kohtasivat vaikeita asioita, jakaa, purkaa ja koota.

Heillä on intohimoa avata näkemystä monien sukupolvien taakse sekä kertoa, miksi monet nuoret irtaantuvat roolimalleista ja yhteiskunnan organisaatiosta, miksi monet nuoret kipuilevat ja perheiden kohtaaminen on vaikeaa. Annoin nuorten käsiteltäväksi teemoja lapsuudesta, varhaisnuoruudesta ja aikuisuudesta. Tavoitteemme oli ylittää nuoruuden, aikuisuuden ja yhteiskunnan kuiluja. Ennen kaikkea Elämä kädessä -näytelmä avaa nuorten maailmasta käsin ymmärrystä perheisiin, jotka kipuilevat lastensa kanssa.

Elämä kädessä olisi saanut ensi-iltansa kaksi viikkoa sen jälkeen, kun korona-virus tuli ja teatterit sulkivat ovensa, Suomi ja koko maailma hiljeni. Pelko ja turvattomuus alkoivat saada valtaa. Mitä nyt? Kaiken edessä oli uusi käsittämätön uhka, jota ei voi ymmärtää tai ohjata, siirtää jonnekin tai pyyhkäistä pois. Oli ilmennyt jotakin suurempaa, jota ihmisen äly ja tieto ei voinut kontrolloida.


"KUKA SINÄ PÄÄTÄT OLLA KAAOKSEN KESKELLÄ?" kirjoitti yksi Elämä kädessä -näytelmän kirjoittajista ennen tämän kriisin puhkeamista. Aika hyvä kysymys! Ihmisen kohdatessa ylitsepääsemättömän uhan, hän lopulta tajuaa, että luonnonvoimien kohdatessa me olemme hyvin pieniä. 

Mietin tätä aikaa, kun koronan uhka oli saatu hieman hallintaan. Kävellessäni kadulla tuntematon ihminen hymyili ja tervehti, vanhemmat olivat leikkikentällä lastensa kanssa, se ilahdutti minua kovin. Tuli tunne, ajatus, että me ihmiset, tutut ja vieraat, tarvitsemme toisiamme. Voisimme kaiken kiireen keskellä olla perheiden kanssa yhdessä, tervehtiä viereisessä pöydässä tuntematonta, jakaa inhimillistä kohtaamista, ymmärtää nuorten maailmaa ja sitä, missä he menevät tällä aikaudella. Katsoa ihmistä persoonana, ei tuotteena tai saavutuksena tai roolimalleina. Emmekö me jokainen synny originelleina.

Nuorten viisaus ja ymmärrys on kuin puutarha, joka kasvaa ikuista kasvuaan ja antaa tilaa myös muille - mahdollisuuden seikkailla elämän mittaisella polulla.


Elämä Kädessä -näytelmä saa ensi-iltansa lokakuun 15. päivä Teatteri Avoimet Ovet -lavalla.


- Ohjaaja Birgit Tapaninen-Baltzar




94 views
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now